Siegfried Lenz: Hetken hiljaisuus (2012)

-

Kauniin traaginen rakkauskirja, haaveilevaan makuun. 
Hetken hiljaisuus on kaunis, liian kaunis kirja. Se sopii kyllä kaikille haaveilijoille, kaikille jotka ovat joskus olleet ensirakastuneita ja rakkautensa menettäneet. Meille kaikille. Se sopi minulle, kun raskaan työputken jälkeen koitti iltapäivä, jolloin oli aikaa lukea! Tämä oli kevyt, hauras kirja, jonka luki yhdessä illassa. Tällä hetkellä minulla on kesken Simo Hiltusen Lampaan vaatteissa, mutta kaipasin väliluettavaksi jotain kevyempää... Kyseisen kirjan lukeneet, varmaankin ymmärtänevät mitä tarkoitan.
Hetken hiljaisuudessa vietetään muistotilaisuutta merionnettomuudessa kuolleen, kauniin opettajan, Stellan muistolle saksalaisessa koulussa. 18-vuotiaalla kivikalastajan pojalla, koulun oppilaalla, on ollut suhde Stellaan. No, ei varsinaisesti suhde, mutta salaisia tapaamisia, joista tosin koko koulu oli salaa tietoinen. Kirja ei lainkaan pohdi sitä, oliko sopivaa, että englanninopettaja tapaili oppilastaan. Se hämmensi minua suuresti.
Stellan kauneus ja suhde Christianiin, salaisuudet; kaikki tämä oli hyvin mielenkiintoista, mutta jäi jollain tapaa auki. Stellan kuolemakin oli luonnollinen, vai oliko? Stellan surumielisyyteen kukaan ei antanut vastausta. Kirja on niin kaunis, että siitä on vaikea edes sanoa mitään. Christian on mietteissään puhdas, melkein pyhä, ei lainkaan kuten vaikka itse olin 18-vuotiaana. Ajatukseni olivat kaukana puhtaasta! Varmasti parhaiten kirjaa kuvaa lukunäyte.
Jostain kummasta syystä pidin tästä. Ehkä joskus vielä ymmärrän miksi, nyt en osaa selittää. Kirja on unenomainen, hyvässä ja pahassa. Poukkoileva, tapahtumiltaan osin absurdi. Kirjassa on lauseita, jotka pysäyttävät, ja sitten on hetkiä, jolloin miettii, miten tämä liittyy asiaan yhtään. Ymmärrän jos joku piti tästä kovasti, mutta ymmärrän senkin joku ei pitänyt yhtään.

PEEÄS Eilisestä kirjastoreissustani jäi silti mukava viba. Mukaan tarttuivat tosiaankin Hetken hiljaisuus, Purkaus, Kirkkaus ja Sydäntorni. Eniten odotan pääseväni Kirkkauden kimppuun! <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fiona Barton: Leski (2018)

-
Kuva
Fiona Barton kouluttaa toimittajia ja on itsekin työskennellyt pitkään toimittajana ja uutispäällikkönä Ison-Britannian suurimmissa sanomalehdissä. Hän kiroitti paljon juttuja suuriin otsikoihin kivunneista rikostapauksista ja huomasi usein miettivänsä, kuinka paljon rikoksista syytettyjen miesten vaimot tiesivät heidän puuhistaan - tai edes halusivat tietää- Näistä mietteistä syntyi Bartonin esikoisromaani Leski. (Takakannen lipareesta) Leski kertoo kolmevuotiaan tytön, Bellan, katoamisesta. Yksinhuoltaja-äiti Dawn on ollut keittämässä pastaa, ehkä vähän laitellut pyykkiäkin narulle, ja sillä välin Bella on ollut leikkimässä talon pihalla. Bellaa ei kuitenkaan kuulu takaisin, ei löydy mistään, ei koskaan, ja Dawn ensin hätääntyy, sitten musertuu, sitten etsii ja etsii. Epäillyksi nousee lopulta Glen, entinen pankkivirkailija, nykyinen autonkuljettaja, innokas nettipornon kuluttaja, Jeanien aviomies. Päälle päin näyttää, että avioliitossa menee aivan hyvin, he teeskentelevät
Lue lisää

Stephen King: Eksyneiden jumala (1999)

-
Kuva
Trisha ei antanut pakokauhulle periksi yhtäkkiä kuten käärmeen nähdessään vaan omituisesti vähitellen, maailmasta syrjään vetäytyen, ulkoisen tietoisuuden pois sulkien. Tässä tarinassa on jotain hannujakerttumaista. Trisha, 9, ja Pete, 14, lähtevät äitinsä kanssa patikkaretkelle Länsi-Mainen metsään. Avioeron tuoksinassa on Quilla tuonut lapset Bostonin lähiöstä Etelä-Maineen, ja viikonloppuisin hän tahtoo viedä lapsia sivistysmielessä milloin tutustumaan oppikirjan kanssa luontoon tai kiertokävelylle museoon. Suhde kilttiin ja osittain huomaamattomaan Trishaan ei paina äidin mieltä samoin tavoin kuin suhde murroisikäiseen Peteen, joka arvostelee jatkuvasti vanhempiensa valintoja. Jopa patikkaretkellä Trisha jää erilleen Petestä ja äidistä, ja niinpä hän aikookin näyttää heille närhen munat . Oikaisen tästä vähän. Siinäpähän miettivät, että mihin Trisha katosi! Käy tosin niin, että Trisha kadottaa suuntavaistonsa, ja eksyy. Näin kirja nostaa Trishan näyttämölle, muita ei e
Lue lisää

Kerola: Kaikenkarvainen kansa (2017)

-
Kuva
Miten koirilla tehdään bisnestä ja kuka käärii rahat? Kasvattaako suosio jo sairaita koiria? Miten varmistaa, että oma lemmikki on eettinen valinta ja saa arvoisensa elämän? Kaikenkarvainen kansa on ehdoton hankinta koiran hankintaa suunnittelevalle, mutta myös koiran jo omistavalle. Kuulun itse molempiin. Poden koirakuumetta vaikka vieressä jo tuhisee! Yritän malttaa mieleni, sillä toisiin koiriin tottumaton omakoirani luultavasti stressaantuisi uudesta perheenjäsenestä, eikä kodin neliötkään anna myöten. Kaikenkarvaisen kansan luettua tuli viisaampi olo. Sain vihdoin jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä pentukauppa monimuotoisuudessaan voi olla ja minkä kaiken suhteen on oltava varuillaan. Pidin kirjan otteesta: se on koiria ehdottomasti rakastava, mutta myös ihmisten koirarakkautta ymmärtävä. Se tuo esille monta ajatusta, jotka ovat olleet minunkin mielessäni. Pitäisikö olla yli-ihminen, että pärjää koiran ruokinnan kanssa? Olenko huono koiranomistaja kun en syötä raakar
Lue lisää