Vuodesta 2016

Olin asettanut vuodelle maltillisen haasteen lukea 40 kirjaa ja loppusaldoksi tuli 43. Monelle kirjabloggarille se on varmasti naurettavan pieni määrä, ja ensi vuonna kyllä toivonkin, että ehdin lukemaan enemmän.
Puolustuksena voin todeta, että vuosi 2016 oli haasteellinen. Aikaa lukemiseen olisi ollut, mutta keskittyminen tuntui vaikealta. Kävin keväällä läpi melkoisen henkisen mellakan, jonka jälkeen järjestin elämäni uudelleen. Kevät usein on aikaa, jolloin tajuan tehdä muutoksia, ja silloin ymmärsin, että jotain rajanvetoja on tehtävä.
Tajusin kantapään kautta, että mun oltava itsekkäämpi, ja että kaikkia ei voi auttaa. Jotkut ihmiset vievät mukanaan pimeään, ja joskus on parempi ratkaisu ottaa etäisyyttä. Ja oppia sanomaan ei.
Tajusin muun muassa senkin, ettei työ saa olla koko elämä, ja että vapaa-ajalla on oltava oikeasti vapaa-ajalla. Siinäkin oli taustalla sama ongelma - en ollut osannut sanoa ei, en olla terveellä tavalla itsekäs.
Samalla kun puntaroin elämääni, ja sitä miten oikeasti tahdon kallisarvoisen aikani kuluttaa, tajusin senkin, että tarvitsen mielekkään harrastuksen. Aloitin sitten kirjabloggaamisen! Ja aika iloinen olenkin siitä, että aloitin.


Epävakava katsaus kirjavuoteen




Vuoden paras
Vuoden parhaimman arvosanan eli 5/5 annoin Stig Saeterbakkenin Läpi yön -kirjalle. Tulen ehkä bloggaamaan tästä vielä joku päivä. Luin kirjan kesällä ennen blogin aloittamista, ja siitä muodostui minulle henkilökohtaisella tavalla tärkeä. Viittä tähteä annan harvalle kirjalle. Silloin pitää jo mullistaa jotain.

Vuoden yllättäjä
Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät
on kirja jota ensimmäiset 300 sivua vihasin. Jätin kirjan kesken ja palasin asiaan myöhemmin. Viimeiset 300 sivua käännyttivät minut. Yllättävän mahtava kirja!

Vuoden sympaattisin
Hanna-Riikka Kuisman Sydänvarjo saa kaikki sympaattisuuspisteeni. Valkoinen valo oli jollakin tapaa ahdistavaa luettavaa, mutta Sydänvarjon loppuratkaisu jäi mieleeni toiveikkaana.

Vuoden kiehtovin

Jennifer Eganin Sydäntornissa oli ripaus Edgar Allan Poeta, joka on minulle kuin toinen isä.

Vuoden "kunpa tällaisia kirjoitettaisin enemmän"
Riitta Jalonen: Kirkkaus. Tätä en osaa edes perustella.

Vuoden vampyyrit
En olisi uskonut koskaan lukevani vampyyrikirjoja ! Olen vampyyrikirjarasisti. Stokerin Dracula vei sydämeni, mutta rakastuin myös Anne Ricen Veren vangit -kirjaan.
Vuoden kirjailija, jonka toivoisin saavan enemmän huomiota

Aino Kallas.


Tulevana vuonna tahdon lukea paljon. Erilaisia kirjoja. Haastaa itseni.

Ihanaa uutta vuotta!

Kommentit

  1. Mukava katsaus lukemisiisi ja vuoteen muutenkin, toivottavasti asiat ovat keväästä jo helpottaneet. Harrastus on aina hyvästä :) Hyvää uutta vuotta ja lukuiloa vuodelle 2017!
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harrastaminen pitää päänupin koossa. Kiitos Tiia ja hyvää tätä vuotta. <3

      Poista
  2. Mukavaa, kun löysit mielekkään harrastuksen! Lukemisessa on onneksi tärkeämpää laatu kuin määrä :) Onnellista uutta vuotta 2017!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katriina, nyt vaan bloggaamisen myötä on kiinnostavien kirjojen lista paisunut hirveeseen mittaan, mutta onneksi se on positiivinen ongelma (;

      Poista
  3. Mielenkiintoinen listaus. Näitä on ollut kiva lukea muiden kirjablogeista parina viime päivänä. :)

    43 kirjaa on hyvä määrä! Minäkin luen varmasti vähemmän kuin suurin osa kirjabloggaajista, mutta ajattelen sen niin, että ei se ole mikään kilpailu. Jotain haastetta on hyvä olla, mutta ei liikaa, ettei katoa ilo tästä harrastuksesta! :)

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Martta, <3

      Oot oikeessa, eihän se kirjojen lukeminen mikään kilpajuoksu ole. (: Sitä vaan jostain syystä tahtoo kirjojen luvussakin tahtoo "hyviin tuloksiin" ja jos lukee paljon niin luultavasti lukee enemmän myös hyviä kirjoja. (: Mun logiikkaa...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fiona Barton: Leski (2018)

Stephen King: Eksyneiden jumala (1999)

Kerola: Kaikenkarvainen kansa (2017)