BANDI: Syytös - 7 kertomusta Pohjois-Koreasta (2017)

Jos selviäisi, että propagandatoimiston palveluksessa olevan jidowonin pojalle tuli paha olo Marxin kuvasta, seuraukset voisivat olla dramaattiset koko perheelle, vaikka lapsi olikin vasta kaksivuotias.

Kirjablogeissa törmäsin hiljattain salanimellä kirjoitettuihin kertomuksiin Pohjois-Koreasta ja kiinnostuin siltä istumalta. Kirjan houkuttelevuutta vain lisäsi, kun tiesin sen olevan ensimmäinen pohjoiskorealainen teos, jonka kirjoittaja yhä asuu maassa. Kirjailija käyttää salanimeä BANDI, Tulikärpänen, kiinnijäämisen pelossa.

Seitsemää kertomusta yhdistää se, että jokaisessa ihmiset saavat kokea Pohjois-Korean järjestelmän epäoikeudenmukaisuuden. Ihmiset elävät virheiden tekemisen pelossa, ja on aina parempi, jos ei kyseenalaista - silloin on itsekin helpompi elää. Osassa tarinoista tuntui, kuin olisi pikemmin lukenut dystopiaa, kuin tosikertomuksia. Tämä tunne tulee jo ensimmäisessä kertomuksessa, kun korttelivastaava ottaa Kyon-huin puhutteluun, koska hänellä on erilaiset ikkunaverhot kuin muilla korttelissa.

Syytöstä ymmärtää paremmin, jos on kartalla Pohjois-Korean historiasta, mutta vaikeaselkoinen se ei ollut minullekaan, joka keräsin tietoa vasta myöhemmin. Suomentaja on myös ystävällisesti tarkentanut alaviitteissä joitain kulttuuriseikkoja, jotta lukeminen olisi sujuvampaa.

Syytös sijoittuu 1990-luvun yhteiskuntaan, eli Kim Jong-ilin aikakauteen. Pohjois-Korea on kuitenkin maa, johon huolestuneet katseet edelleen suuntaavat. Mitättömistä rikoksista, kuten vaikkapa riisin kuivahtamisesta parvekkeelle ei kärsi pelkästään henkilö itse, vaan hänen koko sukunsa.

Kertomusten ihmiset olivat auttavaisia, jopa uhrautuvaisia toisiaan kohtaan. Moni, totta kai, salasi todelliset tunteensa. Sukunsa ja perheensä eteen ollaan valmiita tekemään mitä vain. Kertomuksista lempparikseni nousi Pako, jossa kuolemankin uhalla lähdetään tukahduttavaa ja pelottavaa yhteiskuntaa pakoon. Jonnekin paikkaan, jossa rakkaudelle ja "tavalliselle" perhe-elämälle ei olisi esteitä.

Kerrassaan luettava kirja. Kertomukset olivat tarpeeksi pitkiä, jotta henkilöitten elämään pääsi oikeasti sukeltamaan.

Arvio: ★★★½

Sivuja: 189
Kustantaja: Schildts & Söderström

Kommentit

  1. Tämä pitää lukea! Olinkin jo ihan unohtanut, pitää laittaa varaukseen.. :D

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä hyvä kirja, vaikka onkin surullista ajatella, että kaikkea tällaista siellä voi oikeasti tapahtua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kontrasti tähän yhteiskuntaan jossa elän on hirmuinen.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fiona Barton: Leski (2018)

Stephen King: Eksyneiden jumala (1999)

Kerola: Kaikenkarvainen kansa (2017)